jarilahti's posterous

Ajatukset juoksevat

On kulunut neljä kuukautta siitä kun edellisen kerran juoksin. Viime aikoina selkä on tuntunut kuntoutuneen, niinpä kuin sattumoisin juoksukaverini New Yorkin maratonilta lähetti eilen postia, jossa hän esitteli seuraavia kohteitaan ja kyseli kiinnostusta osallistua. Medoc? Berliini? New York? Enzo Ferrarin maraton Maranellossa Italiassa? Dubai? Hän on juossut noin sata maratonia. Kyseessä on juoksija toisin kuin minä.

Medocissa juostaan viinitarhojen keskellä. Berliini oli viime syksynä upea. New Yorkin kokemuksia kahden vuoden takaa voi olla vaikea ylittää. Enzo Ferrarin maratonilla voi kokea mukulakivillä juoksemisen, joka on juoksualustana jaloille varmaan yhtä kova kokemus kuin betoni New Yorkin kaduilla. Dubain pilvenpiirtäjien keskellä olisi kyllä hienoa juosta.

Keväinen Lontoo, johon viime syksynä vielä tähtäsin, jää väliin tämän pakollisen tauon takia. Siksi seuraava kohde kannattaa hakea syyskaudelta tai loppuvuodesta. Sekä New Yorkissa että Dubaissa olisi todennäköisesti erinomainen juoksusää - +12-15 astetta.

Ylipäätään minulle parhaat maratonhetket ovat olleet aina keskellä kaupungin katuja, eivät lainkaan idyllisillä puisto-osuuksilla tai merenrannoilla. En ole analysoinut syytä tähän.

Ilkka Järvimäen ja Timo Vuorimaan ajattelu juoksemisesta sopii minulle parhaiten. Esimerkiksi se, että maratonia edeltävän hiilihydraattitankkauksen lopussa juoksua edeltävänä päivänä kannattaa syödä normaalisti, jotta elimistö rauhoittuu. Pieni asia, jonka Ilkka kerran sanoi - ja merkittävä asia ainakin minulle.

Pitkä lenkki sunnuntaisin. Maanantaina tauko. Tiistaina esim. 10 x vedot. Keskiviikkona normaali lenkki. Torstaina kevyttä verryttelyä. Perjantaina tauko. Lauantaina normaali. Ja tähän variaatioita, väljyyttä, taukoja.

Vähitellen nyt kun selkä tuntuu hyvin kestävän hiihtoa ja kevät lähestyy, ryhdyn suuntautumaan takaisin juoksuun. Kyllä hieman mietityttää, miten selkä kestää. Tarvitaan varovaisuutta. Mutta en etukäteen tiennyt että olen näin addiktoitunut.

Ensi vuonna Uusi Musta

Uusi Musta käynnistyy ensi vuonna. Kuten Noora on kertonut videossaan, alussa se on anti-naistenlehti verkossa, sitten se tulee myös radioon ja kukaties myös televisioon.

Lähdemme yhdessä Tarinatalon kanssa tekemään journalistisesti erittäin kriittistä "palvelua" teemoista, jotka ovat tuttuja Noora Schinglerin paljon luetusta ja kommentoidusta Kemikaalicoctail-blogista. Teemme sisältöä erityisesti naisille; puhumme terveydestä, kauneudesta, testaamme tuotteita. Samalla kyseenalaistamme sumeilematta väittämiä ja käsittelemme aiheita juuri siten kuin riippumaton media - siis YLE - voi tehdä.

Tämä "palvelu" tulee profiloitumaan erilaisena ns. lifestyle-palveluiden joukossa. Kyseessä on "palvelu" siksi, että mm. sisältöjen verkostointi aggregoimalla tekee siitä avoimen monen suuntaan. Se ei ole vain yksi paikka muiden joukossa. Haluamme käydä aktiivista vuoropuhelua kaikesta siitä mitä teemme ja julkaista ja jakaa sisältöä verkostomaisesti. Levittäytyä ja toimia eri platformeilla.

Saa nähdä, mitä tästä tulee!

Julkinen palvelu palaa juurilleen mutta ei ajassa taaksepäin

1920-luvulla julkisen palvelun yhtiöitä ryhdyttiin perustamaan tiedonvälitystä, kansansivistystä, kulttuuria ja viihdyttämistä varten. Laaja tehtävä, jossa kohderyhmänä kaikki kansalaiset, sittemmin myös maiden rajojen ulkopuolella. Yleisöt olivat kokonaisyleisöjä. Kohti tätä aikaa tultaessa kiinnostus yleisöjen suhteen kehittyi metodeiltaan muistuttamaan kaupallisen median tarpeita. Julkisen palvelun yhtiöistä tuli mediayrityksiä, omanlaisella liiketoimintamallillaan.

Entä nyt? Onko julkisen palvelun idea palaamassa juurilleen? Avoimuuden ja jakamisen aikakaudella julkisen palvelun yhtiöt muistuttavat vähitellen taas enemmän alkuperäistä itseään ja hieman vähemmän tavanomaisia mediayhtiöitä. Esimerkiksi toiminnan mittarointiin markkinaosuudet eivät enää riitä. Täytyy löytää menetelmiä arvottaa toimintaa myös jollakin uudenlaisella vaikuttavuusmittarilla.

Mutta palatessaan ehkä juurilleen, julkisen palvelun yhtiöt eivät ole palaamassa ajassa taaksepäin vaan siirtymässä merkittävästi eteenpäin. Tästä esim. Suomessa käydään kohtalaista kiistaa mediatoimijoiden kesken. Väitetään, että julkisen palvelun yhtiö ei esimerkiksi saa muodostaa kumppanuuksia. Tai jakaa sisältöjään omistajilleen siellä missä omistajat ovat. Mediasta puhutaan tavalla ikään kuin menneet toiminta-, esimerkiksi liiketoimintamallit olisivat vaihtoehto.

Kun pian jaamme sisältöjämme taas uudella tavalla, todennäköisesti käynnistyy keskustelu, jossa toiminta pyritään kieltämään. Se on valitettavaa ajassa, jossa uuden kehittämisen olisi hyvä olla mahdollista.

Julkisen palvelun yhtiöiden toimintamuodot kehittyvät

Sosiaalinen media tuli YLEn strategiaan vuosi sitten. Sen jälkeen se vielä fokusoitui tämän vuoden keväällä ja nyt syksyllä on kehitetty coaching-ohjelma, jotta strategiasta tulee myös konkretiaa. Tämä muuttaa yhtiön idean ja toimintamuodon, kuten esimerkiksi sen, mitä toimittajuus tarkoittaa.

BBC perusti Social Media Editor -tehtävän. Se ei ole vain yksi tehtävä, joka aluksi voisi vaikuttaa byrokraattiselta tavalta ns. hoitaa asiaa palkkaamalla joku yksi vastuullinen ja se siitä vaan viesti laajemmasta muutoksesta yhtiössä.

Pohjoismaisten yleisradioiden johdot kokoontuvat 4.11. Kööpenhaminassa ja keskustelevat mm. siitä, mihin suuntaan tällaisten yhtiöiden tulisi kehittyä. YLEllä on ilo kertoa, missä menemme heti sen jälkeen kun Charles Leadbeater on pohjustanut kollaborativiivisen kehittämisen ideaa.

Jos jokin internet-kehityksen vaihe sopii julkisen palvelun yhtiöille täydellisesti niin se on tämä vaihe. Nyt pitää vaan tehdä reikää seinään mm. tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Onneksi niilläkin on selvästi halukkuutta mm. R&D-yhteistyöhön, joka muuttaa myös niiden toimintamuodon täysin.